Mitä Kompostin Pohjalle
Sana otettiin Biolan Oy:n käyttöön tuotenimen osaksi, lähde? kun professori Toivo Rautavaara oli käynyt Itävallan puutarhamessuilla ja nähnyt siellä teollisesti valmistetun "kompostin tekijän". Yhteistyössä Biolanin kanssa kehitettiin Itävallan mallin innoittamana ensimmäinen suomalainen kompostoitumista nopeuttava laite, jonka nimeksi otettiin Kompostori. Konemuovi Oy valmisti muuntajan koppeja, jonka muotilla ensimmäiset Biolan Kompostorit syntyivät vuonna 1977. Lähteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Thompson, K. 2008. Komposti. Julkaisija: Gummerus Kustannus Oy. 192 s. ISBN 9789512076406 Tuominen, K. Kaikki kompostoinnista. (2. painos) Julkaisija: Minerva Kustannus Oy. 96 s. ISBN 9789524921589 Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Kompostorin valinnasta Viherpiha: Kompostointi
Mitie kompostin pohjalle
Varsinaiseksi typpilannoitteeksi voit lisätä Biolan Luonnonlannoitteella pussin ohjeiden mukaan. Mikäli haluat kompostimullasta täyden hyödyn, älä kypsytä sitä liian pitkään. Kompostin humusaineet jatkavat kaiken aikaa hajoamistaan. Niinpä komposti ei vanhetessaan parane, vaan päinvastoin menettää elävyyttään ja ravinteitaan. Komposti lannoitteena Kompostin lannoitusvaikutus riippuu kompostin raaka-aineista. Talous- ja puutarhajätteestä tehdyn kompostin ravinnepitoisuus on yleensä varsin alhainen. Kompostin sisältämät ravinteet ovat hitaasti liukenevia ja vaikuttavat maassa pitkään. Komposti soveltuukin parhaiten pitkäkestoiseen maanparannukseen ja monivuotisten istutusten kuten puiden, pensaiden ja perennojen hidasliukoiseksi ravinnevarastoksi. Sen lisäksi on kasvikohtaisesti huolehdittava varsinaisesta lannoituksesta. Useat puutarhakasvit kuten kaalit, kurkku, tomaatti, purjo ym. vaativat voimakasta ja nopeavaikutteista lannoitusta kasvaakseen ja tuottaakseen hyvän sadon. Näiden lannoitus on hoidettava esim. runsasravinteisella Biolan Luonnonlannoitteella.
Lautojen väliin jätetään vai muutaman millin raot ja kompostorille rakennetaan myös kansi. Sekä avokompostista että kompostikehikosta tehdään vähintään kuution kokoinen, muuten kompososti ei lämpene tarpeeksi. Kompostikehikko peitetään laudoilla, vaneri- tai metallilevyllä tai muovilla, johon tehdään reikiä. Myös vanhoista räsymatosita saa hyvän peiton. Sateisena kesänä peite estää kompostin vettymisen ja poudalla se vähentää kuivumista. Valmiiksi kasattu avokomposti peitetään turve- tai multakerroksella ja syksyllä päälle laitetaan läelä kerros haravoituja lehtiä tai olkea. Syys- ja talvisateilta avokomposti suojataan rei'itetyllä muovilla. Muovi kiinnitetään niin, että ilma pääsee kiertämään alapuolelta. Puutarhajätekompostin kokoaminen aloitetaan varmistamalla ilman kierto, laittamalla pohjalle noin 10 cm kerros karkeaa ainesta (oksasilppua, risunpätkiä) tai salaojaputkia. Silputtua puutarhajätettä listätään 10 cm kerros, sen päälle ohut kerros kompostimultaa tai jätettä kannattaa kastella.
Kompostointi on kätevä tapa hoitaa puutarhassa ja keittiössä syntyvät jätteet. Kompostimullassa kasvien ottamat ravinteet palaavat takaisin puutarhaan ja lähtevät uuteen kiertoon. Puutarhajätteen kompostointi onnistuu avokompostissa eli kompostikasassa sekä avoimessa tai kannellisessa kehikossa ja puutarhajätekompostorissa. Keittiöjätteille on hankittava umpinainen kompostori, johon jyrsijät ja linnut eivät pääse. Keittiöjätteen sekaan voi laittaa myös puutarhajätettä, mikäli kompostiin sitä mahtuu. Ympärivuotiseen kompostointiin tarvitaan lämpöeristetty kompostori. Uuden kompostin perustajan kannattaa tutustua kotipaikkakunnan tai mökkikunnan kompostointimääräyksiin. Määräykset ja jätehuollosta vastaavien yhteystiedot löytyvät kunnan tai alueen jätehuollosta vastaavan yhtiön nettisivuilta. Samalla selviää, pitääkö puutarhakompostistakin ilmoittaa ja mitä määräyksiä kunnalla on keittiöjätekompostista. Jäteyhtiöiden sivuilta löytyy myös hyviä kompostointiohjeita ja -videoita sekä kompostorin rakennusohjeita.
- Tekniset Tiedot; ; Suositellun Terävarustuksen Tiedot, Ketju; Suositellun Terävarustuksen Tiedot, Terälevy - Husqvarna WSC 40 Operator's Manual [Page 120] | ManualsLib
- Konserttiarvostelu: Johanna Rusanen lauloi lähes täysille kirkoille Kotkassa ja Kouvolassa — Lue kriitikon näkemys - Kymen Sanomat
- Salainen saari 2 youtube
- Punaiset farkut miehet
- Mitä nyt? Onko feminismiä tunnustavien naisehdokkaiden journalistinen arviointi nykyään ”pilkkaa”? - Suomen Uutiset
- Mercedes benz kesärenkaat road
- Mitä
- Neste robotti tankkaus
- Johdon ja hallinnon yhteystiedot | Lääkärikeskus Aava
- Mitie kompostin pohjalle
Kompostin paikka Kompostille etsitään tontilta suojainen, varjoisa paikka. Sekä tuuli että auringonpaiste kuivattavat kasassa ja harvassa kehikossa kompostoitavaa puutarhajätettä. Puutarhakompostorin täyttö ja tyhjennys sujuu helpommin, jos viereen mahtuu kottikärryillä. Kompostin paikasta on hyvä keskustella myös rajanaapureiden kanssa. Ilman naapurin suostumusta kompostia ei saa sijoittaa viittä metriä lähemmäksi tontin rajaa eikä sen paikka ole sen enempää oman kuin naapurinkaan ikkunan alla. Talousvesikaivoon ja vesialueeseen matkaa pitää olla 15 metriä. Kompostin rakentaminen Puutarhajäte kasataan joko avokompostiksi tai kehikkoon. Jos kehikko on kaksiosainen, hoito on helpompaa. Täysi komposti saa valmistua toisella puolella sillä aikaa kun uutta jätettä kerätään toiselle puolelle. Mitä harvempi kehikko on, sitä herkemmin komposti kuivuu ja sitä hitaammin jäte maatuu. Jos puutarhakompostiin laitetaan kesällä myös ruokajätettä, jyrsijöiden pääsy kompostiin estetään tiheällä (korkeintaan 7 mm) verkolla.
Kompostimullan käyttö tehostaa Luonnonlannoitteesta saatavaa hyötyä vilkastuttamalla maan pieneliöstön toimintaa. Tällöin kasvit pystyvät kasvukauden aikana tehokkaasti hyödyntämään maaperän ja eloperäisten lannoitteiden ravinnevaroja. Hyvän maanparannusvaikutuksen saavuttamiseksi komposti olisi parasta levittää maahan kevätmuokkauksen yhteydessä. Tällöin eivät kompostin ravinteet pääse syys- ja kevätsateissa huuhtoutumaan hukkaan. Keväällä maahan muokattavan kompostin tulee olla kypsää, jottei se häiritse siementen itämistä. Kompostia voit levittää kerralla 30-50 litraa/neliömetri, eli 3-5 cm:n kerroksen. Lue lisää kompostoinnista: Lue lisää aiheista
Typpeä komposti saa tuoreesta ruohosta. Jos ruohoa on niukasti, kompostiin kannattaa lisätä kanankakkaa tai muuta typpipitoista lannoitetta tai kompostiherätettä. Kompostia voi kastella myös vedellä laimennetulla virtsalla. Tuhkaa tai kalkkia kompostiin ei laiteta, koska pH:n kohoaminen haittaa hajoittajapieneliöiden toimintaa. Puutarhajätekompostiin voidaan laittaa kaikki puutarhasta tulevat kasvinjätteet. Vioittuneiden kasvien ja rikkakasvien kanssa on kuitenkin käytettävä harkintaa, puutarhajätekomposti kun ei yleensä lämpene riittävästi. Tavallisimmat tautien aiheuttajta tuhoutuvat, kun lämpötila on useita viikkoja yli 40 astetta. Rikkakasvien siemenet tarvitsevat +55 astetta vajaan viikon ajan. Haitallisimpien kasvitautien ja tuhoeläinten, esimerkiksi ristikukkaisten möhöjuuren, sipulin pahkamädän, mansikan punamädän ja peruna-ankeroisen vioittamia kasveja ei kannata laittaa ollenkaan kompostiin. Siementävät rikkakasvit kitketään ennen kukintaa ja vuohenputken, juolavehnän ja muiden juuririkkakasvien juuret kuivataan auringossa ennen kompostiin viemistä.
Jotta komposti toimisi hyvin, siinä täytyy olla sopivassa suhteessa hiiltä, happea, typpeä ja vettä. Kompostien käyttö [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Suljettava muovinen kompostori Suomessa kompostoidaan nykyisin kotitalouksista kerättyä biojätettä erillisissä kompostointilaitoksissa. Suurin syy tähän on pyrkimys vähentää biojätteen määrää kaatopaikoilla. Muoviin pakatut ruuantähteet mätänevät ja tuottavat muun muassa kasvihuonekaasu metaania, kun taas kompostorissa samat jätteet tuottavat käyttökelpoista multaa. Talousjätteestä noin kolmasosa on biohajoavaa. Taajama-alueilla ruoantähteitä sisältävät avokompostit ja tunkiot ovat kiellettyjä muun muassa hajuhaittojen ja rottien leviämisen estämiseksi, sen sijaan luukulla suljettavan laatikon sisällä oleva kompostori tai pelkkien puutarhajätteiden avokompostointi on sallittu. Kompostori [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Kompostori ( lat. compositus 'kokoonpantu' < componere 'koota yhteen') on säiliö, jonka sisällä kompostoidaan puutarha- ja talousjätettä.