Kilpirauhasen Papillaarinen Karsinooma
Kilpirauhassyöpä on kilpirauhasen pahanlaatuinen kasvain. Kilpirauhassyövät ovat olleet jo pitkään kasvussa ja niihin sairastuu poikkeuksellisen nuoria henkilöitä. 75 prosenttia kilpirauhassyöpään sairastuneista on naisia. [1]. Kilpirauhassyöpiä on useita tyyppejä, joista yleisimmät ovat papillaarinen ja follikulaarinen syöpä. Kilpirauhasen hyvänlaatuisia kasvaimia ovat adenooma tai struuma. Ne eivät ole syopiä. Luokittelu [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Yleisin kilpirauhassyövän tyyppi on papillaarinen eli pienisoluinen syöpä, joka on lähtöisin kilpirauhasen follikulaarisista soluista. Samoista soluista on lähtöisin myös kilpirauhasen follikulaarinen syöpä. Yhdessä nämä kaksi yleisintä tyyppiä muodostavat 85–95 prosenttia kilpirauhasen pahanlaatuisista kasvaimista, ja molempien ennuste on hyvä. [2] Noin 3–5 prosenttia kilpirauhassyövistä on medullaarisia syöpiä, jotka muodostuvat parafollikulaarisista C-soluista. Vielä harvinaisempi syöpätyyppi on anaplastinen eli huonosti erilaistunut karsinooma, jonka ennuste on huono.
Tietoa kilpirauhassyövästä
Samassa leikkauksessa poistetaan sairaat imusolmukkeet, jos niitä on todettu kaulalla. Noin neljä viikkoa leikkauksen jälkeen annetaan papillaarisessa ja follikulaarisessa syövässä usein radiojodihoito, jossa käytetään huomattavasti suurempaa annosta kuin kilpirauhasen liikatoiminnassa (ks. «Kilpirauhasen liikatoiminta (hypertyreoosi)» 1). Radiojodihoito toteutetaan aina yksilöllisen arvion ja harkinnan perusteella. Radiojodi annetaan suun kautta kapselina sairaalassa. Medullaarisessa syövässä radiojodia ei käytetä. Radiojodihoidon onnistumisen edellytyksenä on riittävän korkea kilpirauhasta stimuloivan hormonin, tyreotropiinin (TSH) pitoisuus veressä. Jos potilas on leikkauksen ja radiojodihoidon välillä ilman kilpirauhashormonia, tyroksiinia, hänelle ehtii kehittyä kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita (ks. «Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi)» 2). Nykyisin tyroksiinilääkitys voidaan aloittaa heti leikkauksen jälkeen, jos radiojodihoitoa varten on mahdollisuus käyttää tätä varten kehitettyä pistoksena annettavaa TSH-valmistetta.
- Kumppanit | Multirec Oy
- Suolisto-ongelmien varoitusmerkkejä - Askel Terveyteen
- Tietoa kilpirauhassyövästä
- Flamingo vantaa
- Äänioikeutettujen määrä 2019
- Poliisin neuvova puhelin
- Lähitapiola kotivakuutus kokemuksia remix
- Ouluhalli aukioloajat
Leikkauksen ja radiojodin jälkeen aloitetaan säännöllinen lääkitys kilpirauhashormonilla eli tyroksiinilla, jota potilas tarvitsee pysyvästi. Tyroksiinin annos säädetään yksilöllisesti. Joskus papillaarinen kilpirauhasen syöpä todetaan sattumalta muusta syystä tehdyn kilpirauhasleikkauksen yhteydessä. Jos se on kooltaan alle senttimetrin ja solukuvaltaan sopiva, riittää hoidoksi pelkkä sairastuneen alueen poisto, eikä radiojodihoitoa tarvita. Hoidon jälkeen potilas käy säännöllisesti seurantakäynneillä, jotta mahdollinen syövän uusiutuminen voitaisiin todeta ajoissa. Käynneillä seurataan verikokeilla kilpirauhasarvoja (ks. «Tyreotropiini ( P-TSH)» 3) tyroksiiniannoksen säätämiseksi sopivaksi ja kilpirauhassyövän merkkiainetta tyreoglobuliinia. Kilpirauhassyövän hoitotulokset Kilpirauhassyövän hoitotulokset ovat hyvät. Papillaarisessa syövässä kahdenkymmenen vuoden kuluttua hoidosta vain viisi prosenttia on kuollut syöpään. Follikulaarisen syövän hoitotulokset ovat hieman huonommat, mutta siinäkin suurin osa potilaista on elossa kahdenkymmenen vuoden kuluttua.
Follikulaarisista epiteelisoluista peräisin oleva erilaistunut karsinooma, papillaarinen ja follikulaarinen karsinooma muodostavat 80% ja 14% kilpirauhanen kokonaismäärästä, 4%... Enemmän Pehmeä kudossyöpä Pehmeän kudoksen tuumori on eräänlainen tuumori, joka on peräisin pehmytkudoksen mesenkymaalisesta kudoksesta. Pehmeän kudoksen kasvaimen patologinen diagnoosi on yksi vaikeimmista kentistä kliinisessä patologiassa. Pehmeän kudoksen ja... Enemmän neuroblastooma Perifeeriset neuroblastiset kasvaimet koostuvat neuroblastoomasta, ganglioneuroblastoomasta ja ganglioneuromasta. Ne ovat alkiokasvaimia, jotka ovat peräisin sympaattisesta hermostojärjestelmästä, ja ovat yleisimpiä lasten extrakraniaalisia pahanlaatuisia... Enemmän Kohdunkaulan syövän havaitseminen Kohdunkaulan syöpä on yleisin gynekologinen syöpä. Karsinooman korkea esiintymisikä on in situ 30-35 vuotta ja invasiivinen karsinooma on 45-55 vuotta vanha. Viime vuosikymmeninä kohdunkaulan sytologista seulontaa on käytetty laajalti, mikä...
Kilpirauhasen papillaarinen karsinooma
Tämä tauti esiintyy pääasiassa aikuisilla iän myötä,... Enemmän Kroonisen lymfosyyttisen leukemian havaitseminen Krooninen lymfaattinen leukemia (CLL) on eräänlainen primaarinen pahanlaatuinen kasvain hematopoieettisessa kudoksessa. Kasvainsolut ovat monoklonaalisia B-lymfosyyttejä, jotka ovat samanlaisia kuin normaalit kypsät pienet lymfosyytit ja kerääntyvät... Enemmän Akuutin myeloidisen leukemian havaitseminen Akuutti myeloidinen leukemia on myeloidisten hematopoieettisten kantasolujen / progenitorisolujen pahanlaatuinen sairaus. Sille on luonteenomaista primaaristen ja epäkypsien myeloidisolujen epänormaali lisääntyminen luuytimessä ja ääreisveressä.... Enemmän Akuutin lymfaattisen leukemian havaitseminen Akuutti lymfoblastinen leukemia (kaikki) on eräänlainen pahanlaatuinen tuumoritauti, joka johtuu b- tai T-solulinjojen epänormaalista lisääntymisestä luuytimessä. Epänormaalit proliferatiiviset solut voivat kertyä luuytimeen ja estää hematopoieetista... Enemmän Kilpirauhassyöpä Kilpirauhasen karsinooma on yksi yleisimmistä pahanlaatuisista kasvaimista.
Suomessa todetaan noin 400–450 kilpirauhasen syöpää vuodessa. Naisilla sitä esiintyy 2–4 kertaa enemmän kuin miehillä. Kilpirauhassyövän tyypit Kilpirauhasen syöpäkasvaimia on kolmea tyyppiä, jotka erotetaan toisistaan mikroskooppisen solukuvan perusteella. Ne käyttäytyvät muutenkin osittain eri tavoin. Yleisin syöpätyyppi on papillaarinen kilpirauhassyöpä. Se on kilpirauhassyövän muodoista myös vaarattomin. Se kasvaa paikallisesti tai leviää kilpirauhasen imusuonia pitkin lähialueiden imusolmukkeisiin. Toiseksi yleisin on follikulaarinen kilpirauhassyöpä. Se voi levitä verisuonien kautta ja lähettää etäpesäkkeitä keuhkoihin, luustoon tai muualle. Harvinaisin on medullaarinen kilpirauhassyöpä. Se saa alkunsa niistä kilpirauhasen soluista, jotka tuottavat kalsitoniini-nimistä hormonia. Medullaarinen syöpä leviää imuteitse kaulan alueelle, mutta se voi myös levitä etäpesäkkeinä kauemmaksi. Kilpirauhassyövän syyt Ainoa tunnettu kilpirauhassyövän riskitekijä on vuosia aikaisemmin kaulan alueelle annettu sädehoito tai muu altistuminen voimakkaalle säteilylle.
Syövän havaitseminen geneettiseen testiin - Syövän havaitsemisen menetelmät - Terveydenhuolto Myelodysplastisen oireyhtymän havaitseminen Myelodysplastinen oireyhtymä (MDS) on hematopoieettisista kantasoluista peräisin olevien heterogeenisten myeloidisten klonaalisten sairauksien ryhmä, jolle on tunnusomaista myeloidisolujen erilaistuminen ja epänormaali kehitys, joka ilmenee tehottomana hematopoieesina,... Enemmän Usean myelooman havaitseminen Multippeli myelooma (MM) on eräänlainen pahanlaatuinen plasmasolukasvain. Tuumorisolut ovat lähtöisin luuytimen plasmasoluista, ja plasmasolut ovat soluja B-lymfosyytistä lopulliseen funktionaaliseen vaiheeseen. Siksi multippeli myelooma... Enemmän Lymfooman havaitseminen Lymfooma on LYMPHOPOIETIC-järjestelmästä peräisin oleva pahanlaatuinen kasvain, jolle on tunnusomaista kivuton lymfadenopatia, hepatosplenomegalia, kaikkien kehon kudosten ja elinten osallistuminen, johon liittyy kuume, yöhiki, väsymys, kutina ja muut systeemiset... Enemmän Kroonisen myeloidileukemian havaitseminen Krooninen myeloidleukemia on pääasiallinen kroonisen leukemian sairaus Kiinassa, ja sen osuus kroonisesta leukemiasta on noin 70%, kun taas länsimaiden osuus kroonisesta leukemiasta on vain noin 30%.
Enemmän Aivosyövän havaitseminen Aivokasvain on uusi organismi, joka kasvaa kalloontelossa, joka tunnetaan myös nimellä kallonsisäinen kasvain ja aivosyöpä. Se voi olla peräisin aivoista, aivolisäkkeistä, hermoista, verisuonista ja aivojen lisälaitteista, tai se voi muodostua aivojen... Enemmän Etusivu Edellinen sivu 1 2 Seuraava sivu Viimeinen sivu 1/2 Yhtenä ammattimaisimmista syövän havaitsemisyrityksistä, jotka sijaitsevat Wuhanissa, tarjoamme tehokkaita menetelmiä geenitesteille, kuten DNA-pakkaus, FISH-pakkaus ja FISH-koetin. Jos haluat lisätietoja syövän havaitsemisesta, ota meihin yhteyttä nyt.
Tämä oletus on kuitenkin kyseenalaistettu. lähde? Medullaarinen kilpirauhassyöpä voi liittyä MEN-oireyhtymään. Siihen voi liittyä myös feokromosytooma. [5] Hoito [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Kilpirauhassyövän ensisijainen hoito on leikkaus, jossa poistetaan yleensä koko kilpirauhanen. Lisäkilpirauhaset ja kilpirauhasen takana kulkeva äänihuulihermo ( nervus laryngeus recurrens) pyritään säästämään. Jos syöpä on pieni ja yksittäinen, saattaa olla mahdollista poistaa vain toinen kilpirauhaslohkoista. Lisäksi tarpeen mukaan poistetaan paikallisia imusolmukkeita, jos epäillään syövän levinneen niihin. Leikkauksen jälkeen voidaan tehdä radiojodiablaatio ( 131 I), joka tuhoaa mahdollisen jäljelle jääneen syöpäkudoksen. Samalla pystytään suorittamaan 131 I-gammakuvaus, jolla saadaan tietoa syövän levinneisyydestä. Radiojodiablaatiota suositellaan tehtäväksi esimerkiksi suurikokoisissa tai levinneissä kasvaimissa tai jos leikkauksella ei ole pystytty poistamaan kaikkea syöpäkudosta. Kilpirauhassyövän hoidon jälkeen elimistö ei yleensä pysty enää tuottamaan kilpirauhashormonia, jolloin elinikäinen korvaushoito tyroksiinilla on tarpeen.
Tietoa kilpirauhassyövästä Suomessa todetaan vuosittain yli 400 kilpirauhas syöpä Syöpä Syöpä on elimistön solujen hallitsematonta kasvua. Syöpä muodostaa yleensä kasvaimen eli epänormaalin kudosmassan, joka syntyy solujen jakautuessa useammin kuin niiden pitäisi. Syöpäkasvaimet voivat levitä elimistön uusiin osiin etäpesäkkeiden avulla. ä, ja se on yleistynyt viime aikoina. Sairaus on noin 3, 5 kertaa yleisempi naisilla. Sairastumisikä vaihtelee 25-65 ikävuoden välillä. Ionisoiva säteily altistaa kilpirauhassyövälle. Sen vaara on suurentunut ydinkatastrofien yhteydessä ja kaulan alueelle saadun sädehoidon jälkeen. Sairaus puhkeaa vasta useiden vuosien tai vuosikymmenien kuluttua altistuksesta. Säteilyn lisäksi kilpirauhassyövälle mahdollinen altistava tekijä on jodin puutos. Kilpirauhassyövän tyypit Kilpirauhasen syöpäkasvaimia on kolmea tyyppiä, jotka erotetaan toisistaan mikroskooppisen solukuvan perusteella. Ne käyttäytyvät muutenkin osittain eri tavoin. Yleisin syöpätyyppi on papillaarinen kilpirauhassyöpä.