Touko Tarkki Kuollut / Touko Tarkin Turvallisuudesta Ei Huolehdittu - Vankilat Ja Vankeinhoito - Suomi24 Keskustelut
Tuolloin isä myös väitti koululle, että Vilja Eerika on itse leikellyt koulukirjojaan. Tämä ei kuitenkaan rehtorin mukaan sopinut yhtään kuvaan, sillä Vilja Eerika tykkäsi käydä koulua. - Vaikka meidän käsitys oli, että heillä on paljon tukea perheneuvolasta ja kävivät sairaalassa ja lääkärissä, niin silti huoli oli kova, rehtori kuvaa tunnelmia. Rehtorin mukaan yhteistyö lastensuojelun kanssa olisi voinut olla aktiivisempaa. Esimerkiksi lastensuojeluilmoitusten kohtalosta koulu ei saanut mitään tietoa. Viimeinen kohtaaminen Eerika ei halunnut puhua kotiasioistaan lainkaan rehtorille. VILLE-PETTERI MÄÄTTÄ / IL Toukokuun alussa luokanopettaja huomasi Vilja Eerikan vatsassa mustelman, jonka takia rehtori päätti ottaa itse Vilja Eerikan keskusteluun. Päivä oli perjantai 11. toukokuuta, vain kaksi päivää ennen tytön surmaa. - Ensin opettaja yritti kysellä, mutta ei saanut mitään irti tytöstä. Päätin sitten, että haen lapsen luokseni ja kävimme puolen tunnin keskustelun. - Yritin kovasti jututtaa, että jos hän antaisi jotain osviittaa, että mikä se tilanne siellä kotona on.
Touko pokemon
Samoin kotityöt, lasten kanssa läsnäolo, onkin yhtäkkiä kääntynyt niin, että minä en ole tehnyt niitä lainkaan. Vaikka vuosi sitten ihmettelin tiskejä laittaessani ja lapsia vahtiessani, että miksi vaimoni on koko ajan harrastuksissaan, ja minä lasten ja tiskikoneen välillä juoksemassa, välillä pyykkejä pesten. Ja nyt se onkin yhtäkkiä niin, etten ole tehnyt kyseisiä hommia ollenkaan. Tuntuu että vaimoni projisoi kaiken huonon käytöksensä minuun, ja syyllisyys ikäänkuin kiepsahtaa päälaelleen. Eli vaimo ei osallistu juurikaan kotitöihin, ja yhtäkkiä se onkin minä joka ei osallistu. Kuitenkin jos kamera olisi kuvannut arkemme, voisi katsoja todeta että minä olen tehnyt suurimman osan kotitöistä ja lasten kanssa olemisesta. Nyt hän pitää itsensä kiireisenä, ja juoksee minua ns karkuun, eikä halua kohdata asioita, eikä kantaa vastuuta omasta osuudestaan. Syyllistää vain kaikesta, ja puhuu avioerosta yhtenä vaihtoehtona. Kotitöistä kun sanoin, että teen kuitenkin pääosan, niin vaimoni vastasi tähän, että "niin sun pitääkin tehdä, sen takia mä oon sut valinnut".
MISTÄ tämä kertoo? No, ainakin siitä, että hyvinvointiyhteiskunta on pahasti epäonnistunut siinä kaikkein tärkeimmässä eli lasten ja lapsiperheiden tukemisessa. Todella pahasti. IltaSanomat 9. 2. 8:15 On erikoista, että kouluampumisten, Myyrmannin pommin ja Erikan murhan jälkeen on poliitikoiden taholta luvattu yhtä sun toista mt-palvelua ja mm. enemmän välittämistä, mutta jotenkin kaikki kuitenkin jää puolitiehen - jos edes yltävät sinne saakka. - Vaikea uskoa, että esim. vanhustenhoidon huono tila muuttuisi yhtään sen paremmaksi vaikka nyt kovasti ja kiireellä luvataan. Mutta kun Suomeen tuli 32000 geelitukkaa perseilemään, niin jopas löytyi resursseja hoivaamiseen ja palveluihin...
Vaimo muuttui tunnekylmäksi - ikäkriisi vai mikä? Ollaan nelikymppisiä, ja suhdetta 15 vuotta takana, kolme lasta meillä. Suhteemme on ollut varsin tasapaksu, turvallinen ja hauska. Vaimoon on voinut luottaa kuin vuoreen, ja hän on ollut semmoinen joka hoitaa kaiken pyyteettömästi, ja samalla hirmuisen aktiivinen touhuamaan kaikenlaista perheen kanssa. Vaimoni on ollut iloinen ja hauska, seksiä ja läheisyyttä on ollut riittävästi, joskin minä olen ollut noissa aloitteen tekijä, ja vaimo sitten "suostunut", Pari vuotta sitten vaimoni muuttui vähitellen kireämmäksi, toki samaan aikaan lasten harrastusmäärät lisääntyi, ja arki oli yhä hektisempää. Samalla vaimoni aloitti urheiluharrastuksen, joka vei loputkin ajan rippeet. Töissä hänellä oli myös kiirettä ja stressiä. Huomasin tuolloin itsekin, ettei meillä jää parisuhdeaikaa juuri lainkaan, eikä ehditty missään käymään kahdestaan. Kun yritin ehdotella, niin vaimolla aina joko väsy tai muita suunnitelmia, esim naapurin lapset tulee illaksi meille.
Tapaamisen jälkeen rehtori sopi koulukuraattorin kanssa, että kuraattori soittaa lastensuojeluun. - Soitin koulukuraattorille, kun minulla oli aivan järjetön huoli siitä tilanteesta, rehtori kertaa. - Luokanopettajan ja kuraattorin kanssa juttelimme, että nyt tälle asialle pitää tehdä jotakin ja maanantaina otamme hyvin kipakan puhelun lastensuojeluun. Että nyt tämän lapsen tilanne pitää selvittää ennen kuin kesäloma alkaa, ettei hän voi lähteä kesälomalle näin, rehtori sanoo. Vilja Eerikan isä ja äitipuoli kuitenkin ehtivät surmata tytön sunnuntaina 13. toukokuuta.
Niin oli lastensuojelukin 2012, jolloin 8-vuotias Eerika pahoinpideltiin kuoliaaksi. Mitä saatiin aikaiseksi? kysyy pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen. VANHUSTENHOIDOSTA käydään nyt kuumaa väittelyä, mutta niin on käyty ennenkin. Ongelmat eivät todellakaan ole uusia, ei julkisella eikä yksityisellä puolella. Hyvinvointiyhteiskunnan imagon ja koko poliittisen järjestelmän kannalta on surullista, että poliitikkojen heräämiseen kansalaisia lähellä oleviin aiheisiin tarvitaan hoivakodissa huonoon hoitoon menehtynyt vanhus tai – kuten Eerikan tapauksessa – lapsen murha kotonaan. Oma isä ja äitipuoli murhasivat Eerikan äitienpäivänä 13. toukokuuta 2012 karmealla tavalla: hänet oli sidottu lakanalla, pressulla, teipeillä ja naruilla liikuntakyvyttömäksi. Lapsi kuoli tukehtumalla. Isä ja äitipuoli tuomittiin murhasta elinkautiseen vankeuteen. Uutinen pysäytti Suomen. Miten tämä on mahdollista? Eikö kukaan puuttunut? Lastensuojeluviranomaiset palauttivat Eerikan isän ja äitipuolen luo, vaikka tytöstä oli tehty useita lastensuojeluilmoituksia.
- Alvar aalto nojatuoli
- Jarmo tarkki
- Valmispiippu Rondo - Hormistot - Takkamestarit Kohonen Oy
- Rehtori kertoi viimeisestä kohtaamisesta Eerikan kanssa - "Oli aivan järjetön huoli"
- Touko Tarkin turvallisuudesta ei huolehdittu - Vankilat ja vankeinhoito - Suomi24 Keskustelut
- Mail yle.fi
- Kauppakeskus tikkuri
- Upo jääkaappi varaosat in spanish
- Nahkurin päiväkoti kokkola
Tai tyttökaveri tulee kahville. Aina buukannut päivänsä täyteen, ettei meille jäisi mitenkään mahdollisuutta kahdenkeskiseen aikaan. Piti itsensä kiireisenä, ettei kohtaamiseen jäisi aikaa. Yritin aikani järjestää elokuviin menoja, ravintolaillallisia, standup keikkoja, yms, aina torjunta. Tai sanoi joskus että mee jonkun kaveris kanssa tai pojan kanssa elokuviin. Lopetin sitten nämä ehdottelut, ja totutin itseni huonoon parisuhteeseen, jossa vain pyöritetään arkea ja kuskataan lapsia. Kireä tunnelma lisääntyi itsellänikin, ja kiukustuin pienistäkin asioista, ja tuli välillä äreiltyä jostakin aivan lapsellisesta. Toki piikittelyä ja halveksivaa ylimielistä käytöstä tuli vaimoni puolelta. Vaikka mahdollistin kotiorjan roolillani hänen menonsa ja harrastuksensa. Hän siis harrastaa triathlon urheilua, harkkaohjelmaa on lähes päivittäin, useimmiten ne kestää 2-3 tuntia. Lopulta hän otti asian esille, ja syyllisti minua huonosta parisuhteesta, koska "eihän me edes käydä missään yhdessä". Et koskaan yllätä ja vie minua esim ravintolaan tms, sanoi vaimoni.
Ja kun sanoin että aikani ehdotin, ja sain torjuntaa, ja lopetin ehdottelut. Niin hän käänsi asian niin, että olis pitäny valita päivät paremmin, milloin ehdottaa, ja tarpeeksi ajoissa, esim 2 viikkoa etukäteen, kun hänellä on omaa elämää niin paljon, toisin kuin minulla. Vaimoni tokaisikin, että hankkisit säkin elämän, niin ei tarttis aina hänessä roikkua. Ja kun en edes mitenkään roiku. Vaimoni tavallaan haluaa että ehdottelisin kaikenlaista yhteistä, että hän pääsisi torjumaan ja sanomaan että hanki elämä. Sitten jos teen omia juttuja, näen kavereitani, enkä ehdottele hänelle mitään, niin sitten olenkin huono mies, joka "ei koskaan" yllätä eikä vie mihinkään esim ravintolaan tms. Aivan mahdotonta käydä rakentavaa keskustelua vaimoni kanssa. Minusta on yhtäkkiä tullut syyllinen aivan kaikkeen, ja vikoja löytyy yhtäkkiä aivan kaikesta. Tuntuu että kaikki nuo asiat mitä olen kokenut vaimoni osalta kummallisiksi, esim yhtäkkinen haluttomuus tehdä yhdes asioita, onkin kääntynyt minun syyksi.
Mutta nämä ovat ylätason ohjauksia. Kuten monissa muissakin yhteiskunnan varoista maksettavista palveluista tarina on tuttu: rahaa ei riitä ruohonjuuritason perustyöhön kunnissa. TERVEYDEN ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n entinen tutkimusprofessori Matti Rimpelä antoi rankkaa kritiikkiä Ylen aamu-tv:ssä (1. 11. 2018). Hänen mukaansa papereita pyöritellään, mutta tuloksia ei saada. Rimpelä sälyttää syyn kunnille, jotka käyttävät 10 miljardia euroa vuodessa lasten ja perheiden palveluihin ja tukemiseen laihoin tuloksin. Rimpelän mielestä kuntia kiinnostavat kaavoitus ja talous, hyvinvointipalvelut on marginalisoitu tai ulkoistettu. Aulikki Kananoja kertoo sähköpostitse, että tärkeitä lakimuutoksia on tehty. Säännöspohja ei ole hänen mielestään esteenä sellaiselle lastensuojelulle, joka tunnistaisi riskit riittävän varhain ja kykenisi auttamaan kaltoin kohdeltuja lapsia. Mutta. – Hyvä säännöspohja ei valitettavasti varmista sitä, että noin 300 kunnassa toiminta olisi yhtä pätevää – etenkin kun kuntien resurssit ja henkilöstön saanti vaihtelevat suuresti, Kananoja kirjoittaa.