Juurihoito Käypä Hoito
Juurihoitopäätöksen tekoon vaikuttavat yksittäisen hampaan ennusteen lisäksi koko suun tilanne, omahoito ja potilaan yleisterveys. Juurihoidettujen hampaiden ennuste (survival rate) on yhtä hyvä kuin yksittäisten implanttien. Ensisijaisesti tuleekin aina arvioida, onko hampaan säilyttäminen juurihoidolla mahdollista. Juurihoito voidaan tehdä joko yhdellä tai 2–3 hoitokäynnillä. Ellei vastetta hoitoon saada, on diagnoosi tarkennettava, tehtyä hoitoa arvioitava tai hoitosuunnitelma tarkistettava. Aseptisen ja potilasturvallisen juurihoidon perustana on kofferdamin (suojakumi, jolla juurihoidettava hammas eristetään suuontelosta) käyttö. Työskentelypituuden määrittäminen, huolellinen kanavajärjestelmän desinfiointi ja tiivis juurentäyte ovat onnistuneen hoidon edellytyksiä. Juurihoidetun hampaan ennusteeseen vaikuttaa juurihoidon laadun lisäksi merkittävästi myös hampaan restauraation laatu. Tilanteissa, joissa hammaskudosta puuttuu kolmelta tai useammalta hampaan pinnalta, on hyvän pitkäaikaistuloksen saavuttamiseksi suositeltavaa tehdä onlay-tyyppinen paikka tai kruunuttaa hammas.
Käypä hoito -suositus Hampaan juurihoito | Hammaslääkäri
Juurikanavien pituus määritetään apex-mittarin avulla, jonka mittauskyky perustuu kudosten (luu ja juurikanava) erilaiseen jännitteeseen. Apex-mittari piippaa kun ollaan juurenkärjen (apexin) läheisyydessä. Juurikanavan käsittely Juurihoidossa juurikanavat puhdistetaan pulpakudoksesta ja bakteereista mekaanisesti juurikanavaneuloilla (kuva « Juurikanavien puhdistus juurikanavaneuloilla» 1) käsin tai koneellisesti. Samanaikaisesti juurikanavaa huuhdellaan ja desinfioidaan runsaasti eri liuoksilla, jotta juurikanavat saadaan täysin bakteerittomaksi. Jos juurikanavia ei saada puhdistettua kokonaan yhdellä hoitokerralla, laitetaan juurikanavaan bakteereja tappavaa lääkeainetta ja päälle tiivis väliaikainen paikka. Seuraava hoitokäynti olisi hyvä olla 1–2 viikon päästä. Vaikeissa tulehduksissa juurikanavan paikallinen lääkekäsittely voidaan joutua uusimaan. Juurihoitojen yhteydessä tarvitaan harvoin mikrobilääkehoitoa – lääke ei pääse "kuolleen hampaan" juurikanavan sisään, sillä sen verenkierto on sammunut.
Ohjeet käsittelevät muun muassa tavallisimpia hammaslääkärin hoitotoimenpiteitä sekä erilaisiin suun oireisiin ja yleissairauksiin liittyvää, suun terveyttä edistävää omahoitoa. Suomen Hammaslääkäriliiton I love suu -kampanja « 2 puhuu suunterveydestä. Kampanja käynnistyi keväällä 2016. Potilasversiossa mainitut organisaatiot antavat lisätietoa aiheeseen liittyen. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -toimitus ei vastaa muiden organisaatioiden antaman tiedon laadusta tai luotettavuudesta. Tekijät Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen «Hampaan juurihoito» 1 pohjalta kirjoittanut potilasversioista vastaava toimittaja Kirsi Tarnanen. Sen sisällön ovat tarkistaneet Käypä hoito suositustyöryhmän puheenjohtaja, erikoishammaslääkäri, kariologian ja endodontian professori Leo Tjäderhane Helsingin yliopistosta ja HUS:sta ja Käypä hoito -toimittaja, erikoishammaslääkäri, Marja Pöllänen Suomalaisesta Lääkäriseurasta Duodecimista ja Suomen Hammaslääkäriseura Apolloniasta.
Juurihoito on keino tukkia bakteerien väylä sairastuneesta hampaasta muualle elimistöön. Joka neljäs suomalainen aikuinen tarvitsee hampaan juurihoitoa. Joillakin hammas voi olla täysin oireeton. Juurikanavien puhdistukseen ja täyttöön joudutaan, jos hampaan vaurioitunut ydin ei ole enää elinkelpoinen. Tärkein syy juurihoidolle on karies. Hampaan murtuma voi myös tarjota bakteereille väylän hampaan ytimeen. Juurihoitoon tarvitaan 1–3 hoitokäyntiä potilaasta riippuen. Hammaslääkäriltä vaaditaan tarkkuutta ja huolellisuutta, jotta kaikki bakteerit saadaan pois ja täyte tiiviiksi. Miten siis juurihoito tehdään, kenelle juurihoito voidaan tehdä ja miten juurihoidettu hammas saadaan kestämään? Tervetuloa kuulemaan uusinta tietoa juurihoidosta tiedotustilaisuuteen: Maanantai 6. 6. klo 10–11. 30 Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, Bulevardi 30 B 5, Helsinki Ohjelma: Uusi Käypä hoito -suositus suun alueen asiantuntijoilta, HLT, EHL Marja Pöllänen Miksi ja miten juurihoitoja tehdään? Prof. Leo Tjäderhane Juurihoidon tekeminen kannattaa, Dos., EHL, ylihammaslääkäri Tuija Palin-Palokas Mitä hampaalle tehdään juurihoidon jälkeen?
- Juurihoito käypä howto.landure
- Hoito finnish
- Hampaan juurihoito käypä hoito
- Boulderkeskus - Boulderointia parhaimmillaan
- Käypä hoito -suositus Hampaan juurihoito | Hammaslääkäri
- Juurihoidon käypä hoito
- Ikaalisten kylpylä ravintolat esiintyjät
- Hoito restaurant
- Iskias hoito
- Sokos kampaamo oulun
- Vaasan piiri tulospalvelu
Akuutissa apikaalisessa parodontiitissa ensiapuhoitona on insisio ja tarvittaessa dreneeraus. Antibioottihoitoa tulee käyttää vain harkiten. Siitä ei ole lisähyötyä, jos insisiolla saadaan tulehduseksudaatti poistetuksi (ks. Käypä Hoito -suositus Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet «Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet» 4). Ensiavun jälkeen jatkohoito (juurihoito tai poisto) tulisi järjestää 1–2 viikon kuluessa. Juurihoitopäätöksen tekemiseen vaikuttavat yksittäisen hampaan diagnoosin lisäksi hampaan ennuste, potilaan yleisterveys ja purentaelimistö kokonaisuutena (ks. hoitopäätöskaavio « 1). Jos hammas päätetään juurihoidon sijasta poistaa, pitää myös harkita, onko se tarpeen korvata ja miten. Juurihoito ja sen ennuste Kun juurihoitoon on päädytty, se pyritään tekemään tiiviillä aikataululla osana hampaiston kokonaishoitoa. Aseptisen ja potilasturvallisen juurihoidon perustana on kofferdamin (suojakumi, jolla juurihoidettava hammas eristetään suuontelosta) käyttö «Kofferdam-suojauksen käyttö juurihoidossa ilmeisesti parantaa ensimmäistä kertaa juurihoidettujen hampaiden elinajan odotetta.
Jos täyte juurihoidetussa hampaassa lohkeaa, on syytä varata aika hammaslääkäriltä sen uusimiseksi, ettei tulehdus uusiudu. Aiheeseen liittyvä ohje, ks. Juurihoito «Juurihoito» 5.
Diabeetikoilla paranemistulos saattaa olla terveitä huonompi. Juurihoidon jälkeen hoitotuloksen seuranta on tärkeää. Ensimmäinen arviointi tehdään viimeistään vuoden kuluttua. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä Leo Tjäderhane (pj. ) Marja Pöllänen Vuokko Anttonen Anja Kotiranta Merja Laine Nina Mandelin Kirsi Mikkola Tuija Palin-Palokas Eva Sirén Päivi Siukosaari Artikkelin tunnus: kht00129 © 2020 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Primaarijuurihoidetun hampaan täydellisen paranemisen ennuste on 73–90% «Apikaalisen parodontiitin vuoksi primaarijuurihoidettujen hampaiden pitkän ajan ennuste (vähintään kolme vuotta paranemisen jälkeen) on ilmeisesti hyvä, ja hoidetut hampaat säilyvät vuosia oireettomina ja ilman periapikaalimuutoksia. Apikaaliparodontiitin vuoksi juurihoidetun hampaan paranemisennuste on noin 10% heikompi kuin pulpiittisen hampaan «Primaarijuurihoidon onnistumisen todennäköisyys on käytetystä kriteeristöstä riippuen 70–81% silloin, kun hampaassa on apikaalinen parodontiitti ja 83–90% silloin, kun apikaalista muutosta ei ole, hoitomenetelmästä ja toteuttajan koulutuksen tasosta riippumatta. » A. Juuritäyte suositellaan ulotettavan 0–2 mm:n päähän juuren kärjestä «Juuritäytteen ulottuminen 0–2 mm radiologisesta apeksista ilmeisesti parantaa juurihoidon onnistumista. Juurihoidon laatu ja hampaan restaurointi juurihoidon jälkeen ovat tärkeimmät hoitotulokseen vaikuttavat tekijät «Adekvaatisti juurihoidettu hammas on periapikaalialueeltaan terve vähintään 1 vuoden seurannassa todennäköisimmin silloin, kun hampaan restauraatio on hyväkuntoinen.