Sievin Kunta Ruokalista

1. Tay ruokalista
2. Sievin jalkine
3. Sodexo ruokalista

MUTTA mitä tapahtuu jäännösruualle, eli sille valmistetulle, jota kukaan ei ole vielä syönyt? – Olemme kiinnittäneet siihen erityistä huomiota, ja ruokia on alettu hyödyntämään entistä enemmän. Esimerkiksi salaattia tarjoillaan seuraavana päivänä, samoin edellisen päivän ruokaa. Välillä jäännösruoka hyödynnetään muissa kohteissa päivällisellä, Kangasoja kertoo. Perunoista tehdään paistinpottuja, ja hedelmiä voidaan tarjoilla myös seuraavana päivänä välipaloilla tai aamiaisella. Tasaisin väliajoin kysytään myös sitä, voisiko yli jäänyttä ruokaa ostaa myös kotiin? – Julkisessa ruokapalvelussa myyminen on haaste. Ruokapakkauksiin pitäisi lisätä kaikki elintarvikelain vaatimat merkinnät. Elintarvikemäärärahat käytetään kuitenkin siten kuin on tarkoitettu: Ruokaa ei valmisteta niin, että sitä joudutaan ruokailujen jälkeen joko myymään tai antamaan eteenpäin. Se käytännössä lisäisi ruokapalvelun kustannuksia. Jos ruokaa myytäisiin, jäänyt ruoka tulisi jäähdyttää, pakata, tehdä asianmukaiset tuoteselostukset, jakaa ja rahastaa.

Tay ruokalista

ABC Sievin automaattiaseman yhteydessä kahvila ja pieni market, josta teet kätevästi perusostokset esimerkiksi matkalle mukaan. Polttonesteet automaatista 24h, muilla palveluilla omat aukioloajat.

Linjastolta ruokaa jäi viisi litraa. 14-henkisessä ryhmäpäiväkodissa biojätteen osuus oli kaksi desilitraa, ruokapalvelun osuus yksi litra. Pinaattikeittopäivänä hävikkiä ei tullut käytännössä lainkaan. Kovin paljoa tarkemmin ruokaa ei enää voi mitoittaa, sillä on etukäteen mahdotonta ennakoida, paljonko on esimerkiksi poissaolijoita tiettynä päivänä. Ruokaa kuitenkin valmistetaan siten, että jokainen voi syödä mahansa täyteen. TILAUSMÄÄRIEN tarkentaminen on tuonut mukanaan myös ongelman. Hävikkiä minimoidessa huomattiin, että joillakin Sievin kouluilla ruokaa tilataan niin vähän, että oppilasmäärälle jaettuna yhden oppilaan annos on vain noin kaksi desiä keittoa. Ruokaa syödään niin vähän, että se hädin tuskin yltää minimiannokseen. – Ilmiö on huolestuttava. Vaikka hävikkiä pyritään vähentämään, niin ruokapalvelun ensisijainen tavoite kuitenkin on saada asiakkaat syömään kaikki aterian osat. Mukaan kuuluu lämmin ruoka, salaatti, leipä, levite ja juoma, Kangasoja kertoo. – On kaikkien aikuisten yhteinen asia kannustaa lapsia syömään koulupäivän aikana.

1. Veljekset Laakkonen Lieksa, LIEKSA - Kajaaniopas
2. Patrona ruokalista
3. Alko latvia kokemuksia
4. Mcdonalds ruokalista
5. Lauri Haikolan koulu – Tervetuloa!

Sievin jalkine

Ruokapalvelupäällikkö Irmeli Luukkosen mukaan kulut olivat viime vuonna jo hieman pienemmät, 7, 92 euroa per oppilas. 2 300 asukkaan kunnan korkeisiin kouluruokakustannuksiin on yksinkertainen selitys. Kunta tarjoaa oppilailleen maksuttoman välipalan, kun esimerkiksi Turussa oppilaiden vanhemmat ostavat koululaisille maksullisia välipalakortteja. Puumalassa välipalan osuus on noin kolmannes kouluruoan kokonaiskustannuksesta. Pelkälle lounaalle jää Puumalassa hintaa runsaat viisi euroa. Summa on edelleen korkea, kun sitä verrataan Suomen halvimpiin. Ruokapalvelupäällikön mukaan osasyy on oppilaiden vähyys. Puumalassa on vain yksi koulu, jossa on oppilaita noin 130. – Asiakasmäärämme on vähentynyt koko ajan. Tänä vuonna Puumalassa ei ole syntynyt vielä yhtään lasta, Luukkonen kertoo. Keittopäivinä meillä on usein kaksi tuorepalavaihtoehtoa ja keittoruokien kanssa tarjotaan usein sekä leikkele että juusto. Irmeli Luukkonen Keskimääräinen kouluruoka-annos maksaa 2, 76 euroa Maksutonta kouluruokaa on tarjottu Suomessa vuodesta 1948 lähtien.

Nuoret ovat herkässä iässä, Koivisto toteaa. Monipuolinen koululounas kootaan lautasmallin mukaan. Ateriaan kuuluu lämmin ruoka, salaatti, leipä ja juoma. Vaikka Sievissä valtaosa koululaisista syö koulussa hyvin, on silti huolestuttavaa, että jopa 20 prosenttia kouluterveyskyselyyn vastanneista myöntää, ettei syö koulussa päivittäin. SIEVISSÄ on syksyn aikana tehty kaksi mittausta, joissa on kartoitettu hävikin määrää. Hävikki koostuu biojätteestä ja syömättä jääneestä, eli liian paljon valmistetusta ruuasta. Ensimmäisen mittauksen lopputulos oli se, että biojätettä asiakkaiden lautasilta tulee todella vähän, mutta ruokaa valmistetaan liian paljon. – Ruokapalvelun kalleinta ruokaa on se, joka valmistetaan, mutta jota kukaan ei syö. Se on ensin ostettu, tehty, kuljetettu ja lopuksi vielä laitettava kierrätykseen, palvelupäällikkö Eija Kangasoja kertoo. Syitä löytyi useampia. Ruokalistalla oli ruokia, joista ei pidetty, ja ruokaa tilattiin ja valmistettiin liikaa. Haasteena on ollut myös kouluruokasuosituksen mukainen kasvisruokapäivä kouluissa, sillä kaikki eivät ole kasvisruokaan tottuneet.

Kouluruokailun kustannukset vaihtelevat merkittävästi eri puolilla Suomea. Oman kuntasi kouluruoan kustannukset voit katsoa jutun lopussa olevasta taulukosta. Halvimmalla ja kalleimmalla kouluruokailulla on hintaeroa 6, 61 euroa oppilasta kohden päivässä. Vähiten rahaa perusopetuksen kouluruokailuun käytetään Vantaalla, jossa yhden oppilaan ruokailu maksaa päivässä 1, 67 euroa. Eniten rahaa kuluu Puumalassa, jossa yhden oppilaan aterian hinta kohoaa 8, 28 euroon. Tiedot selviävät Opetushallituksen raportista, jossa on laskettu perusopetuksen kouluruokailun kuntakohtaiset kustannukset oppilasta kohden päivässä. Luvut ovat vuodelta 2015, sillä tuoreempia ei ole koko Suomesta vielä saatavilla. Summaan lasketaan ruoan raaka-ainekustannusten lisäksi myös kuljetuskulut ja ruoanvalmistukseen kulunut rahamäärä, esimerkiksi keittiöhenkilökunnan palkat. Puumalassa tarjotaan myös ilmainen välipala Etelä-Savossa sijaitsevassa Puumalassa kouluruokaan käytettiin vuonna 2015 rahaa 8, 28 euroa oppilasta kohden.

Sodexo ruokalista

Tarvitsetko jelppiä? Ota rohkeasti yhteyttä. Etsivä nuorisotyöntekijä Anita p. 044 4883 321, Yksilövalmentaja Anne p. 044 4883 243, 0 comments

KOULURUOKAA on tarjottu Suomessa yli 70 vuotta. Lounas on koululaisille ilmainen, ja kouluruokailun suunnittelussa noudatetaan kouluruokasuositusta, jonka on laatinut valtion ravitsemusneuvottelukunta. Kouluruokailu on puhuttanut paljon, niin ruuan laadun, määrän kuin hävikinkin suhteen. On etsitty syitä sille, miksi kaikki nuoret eivät syö, tai miksi ruokaa jää. Ratkaisuja on pyritty löytämään niin ruokailutilanteista kuin itse ruuastakin, mutta kokonaisuus ei ole ihan yksinkertainen. Kouluruokailu on muutakin kuin pakollista tankkausta. Se on myös ravitsemusta, hyvien tapojen ja kulttuurin oppimista. Ruokailu on myös terveyttä ja jaksamista – on helppo ymmärtää, että hyvin syönyt oppilas jaksaa paremmin opiskella koko koulupäivän. Jos väliin jää pahimmillaan sekä aamupala, että lounas, on iltapäivästä vilu ja päänsärky todennäköisiä seurauksia. VALTAKUNNALLISESTI on todettu, että oppilaat syövät parhaiten silloin, kun valvonta on aktiivista. Sievissä osa oppilaista syö ruokasaleissa ja osa luokissa, mutta myös täällä on selkeästi nähtävissä, että opettajien läsnäolo edistää oppilaiden syömistä.