Turve Fossiilinen Polttoaine &Middot; Turve &Ndash; Suomen Luonnonsuojeluliitto
- Turve fossiilinen polttoaine
- Fossiiliset polttoaineet | Opetushallitus
- Turve – Suomen luonnonsuojeluliitto
Plussat ja miinukset + Kotimainen ja työllistävä + Hyvä polttoaine poltettaessa yhdessä puun kanssa - Turvetuotantoalueiden ja soiden ojituksen ympäristövaikutukset - Hiilidioksidipäästöt Turvetuotantoalue ja luonnonsuojelualue rinnakkain Ilomantsissa. Vasemmalla on turpeen tuotantoalueen pintavalutuskenttä, sorsat uivat alueen ympärysojassa ja oikealla avautuu Puohtiinsuon soidensuojelualue.
Turve fossiilinen polttoaine
Uutiset sähköntuotanto Vuonna 2018 uusiutuvien energianlähteiden, eli esimerkiksi vesi- ja tuulivoiman osuus sähköntuotannosta oli 46, 2 prosenttia. Sähkön kokonaiskulutuksesta 77 prosenttia katettiin kotimaisella tuotannolla. Matti Myller / Yle Kumpi on käytetympää sähköntuotannossa Suomessa, fossiiliset vai uusiutuvat energianlähteet? Oikea vastaus on uusiutuvat, mutta fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö sähköntuotannossa kasvoi silti viime vuonna. Tilastokeskuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan fossiilisilla ja turpeella tuotetun sähkön määrä kasvoi 14 prosenttia vuonna 2018. Samalla uusiutuvilla energianlähteillä ja ydinvoimalla tuotetun sähkön määrä kasvoi vain vähän. Seurauksena uusiutuvien energianlähteiden osuus sähköntuotannosta oli aiempaa pienempi. Vuonna 2018 uusiutuvien energianlähteiden, eli esimerkiksi vesi- ja tuulivoiman osuus sähköntuotannosta oli 46, 2 prosenttia, kun vuonna 2017 vastaava luku oli 47, 2 prosenttia. Eniten käytetty uusiutuva energianlähde oli vesivoima.
Fossiiliset polttoaineet hiili, maakaasu ja öljy ovat syntyneet satoja miljoonia vuosia sitten kasvien ja pienten merieliöiden lahotessa vähitellen veden alle. Hapettomassa tilassa kasvit ovat hajonneet ja muuttuneet turpeeksi. Myöhemmin alueet ovat peittyneet hiekkaan ja saveen. Öljy ja kaasu ovat kehittyneet vastaavasti merieliöiden jäännöksistä. Päästöjä vähennetään tehokkaasti Kaikkien fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyy ilmakehään haitallisia päästöjä. Savukaasut sisältävät hiilidioksidia, rikkidioksidia, typen oksideja sekä hiukkaspäästöjä. Suurin osa päästöistä on kuitenkin hallittavissa puhdistus- ja polttotekniikalla. Kaikissa suurissa hiilivoimalaitoksissa on rikinpoistolaitos ja typen oksideja vähennetään polttoteknisesti ja katalysaattoreilla. Hiilidioksidin erottaminen savukaasuista ei ole vielä taloudellisesti mahdollista. Kivihiili Hiiltä on maankuoressa runsaasti, noin 10000 miljardia tonnia, ja sen hinta on edullinen. Koska hiiltä on saatavilla paljon ja sen lämpöarvo on suuri, se lienee yksi tulevaisuuden tärkeimmistä energialähteistä.
Jos turve tta verotettaisiin kuten muita fossiilisia polttoaineita, sen vero olisi yli kymmenkertainen. Turpeen tukisummaa voi verrata siihen, että valtion budjetissa ympäristönhoitoon ja luonnonsuojeluun varataan ensi vuoden budjetissa yhteensä 90 miljoonaa euroa, eli puolet turpeen tuesta. Turpeen tuki on paisunut vuosi vuodelta, kun taas muiden fossiilisten polttoaineiden verotusta on kiristetty. Turpeen polton jatkuminen uhkaa jopa tehdä osin tyhjäksi hallituksen kivihiilen energiakäytön kiellon ilmasto tavoitteet. Jos kivihiili korvautuu turpeella, ilmasto ei kiitä. Huolestuttavasti turpeen käyttö onkin kasvussa. Alkuvuodesta 2018 turpeen käyttö kasvoi 47 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Syy tähän on turpeen verotuksessa. Turpeen verotus on laskenut 1, 90 euroon megawattitunnilta vuoden 2014 tasosta (4, 90 euroa). Ilman veronkorotusta turve ja sen päästöt uhkaavat tahria Suomen ilmasto politiikan lippulaivahankkeen kivihiilen kieltämisestä. Kaiken lisäksi turpeen polttoa jatkamalla pilataan myös uhanalaista suoluontoa ja pilataan vesistöjä.
Fossiiliset polttoaineet | Opetushallitus
Palaturvekenttä (kuva Mari Orpana 2014) Esiintymät ja saatavuus Turve on suokasvien maatumisesta syntynyt eloperäinen maalaji. Kaikki Suomen suot ja turvemaat ovat syntyneet viimeisen jääkauden jälkeen, noin 10 000 vuoden aikana. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli (IPCC) määrittelee turpeen omaksi luokakseen fossiilisten ja uusiutuvan biomassan väliin. EU:n uusiutuvan energian direktiivi ei luokittele turvetta uusiutuvaksi, mutta ei myöskään fossiiliseksi. Myös Suomessa turve luokitellaan omaan luokkaansa fossiilisten ja uusiutuvien energialähteiden väliin. Maailmalla on runsaasti suoalueita, ja niitä hyödynnetään maa- ja metsätaloudessa. Energiaturpeen käyttö on merkittävää Suomen lisäksi lähinnä Irlannissa, Ruotsissa ja Venäjällä. Maailmanlaajuisesti turvetta käytetään enemmän kasvualustana ja kuivikkeena. Näin Suomessa Suomen maapinta-alasta kolmannes, eli yli 9 miljoonaa hehtaaria, on turvemaita, mutta vain yksi prosentti on varattu energiantuotantoon. Turvetta käytetään yleensä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa.
Maakaasun osuus kokonaisenergiankäytöstämme on 10 prosenttia. Sitä käytetään erityisesti kaukolämmön tuotantoon. Maakaasu tulee putkea pitkin Venäjältä ja verkosto kattaa Suomen kaakkois- ja eteläosan. Teksti: Pirjo Piesala Linkkejä Öljy- ja kaasualan Keskusliitto Maakaasuyhdistys
Suomen maankamarasta ei löydy fossiilisia polttoaineita, jos turvetta ei lasketa mukaan. Olemme riippuvaisia tuonnista. Fossiiliset polttoaineet ovat kaikki uusiutumattomia ja ehtyviä luonnonvaroja. Niiden polttaminen tuottaa ilmastonmuutosta kiihdyttävää hiilidioksidia. Öljyn arvellaan riittävän nykykulutuksella noin 40 vuodeksi, maakaasun hieman pitemmäksi aikaa ja hiilen sadoiksi vuosiksi. Öljyvaroista suurin osa sijaitsee Lähi-Idässä. Maailman öljynkulutuksesta valtaosa käytetään energiantuotantoon, noin 10 prosenttia kemikaaleihin ja neljä prosenttia muovin valmistukseen. Öljyn kulutuksen ennustetaan edelleen nousevan. Suomen raakaöljystä yli kahdeksankymmentä prosenttia tuodaan Venäjältä (2008). Kivihiili on öljyn ohella maailman tärkein energianlähde. Sitä löytyy kaikilta mantereilta. Hiilen osuus Suomen kokonaisenergiankäytöstä on 10 prosenttia. Kivihiilen etuja on ollut sen hyvä saatavuus ja edullisuus. Maakaasun käytön oletetaan lisääntyvän, koska se on puhtain fossiilinen polttoaine.
Turve – Suomen luonnonsuojeluliitto
Rannikollamme on suuria hiilivoimalaitoksia, kuten Naantali ja Hanasaari. Hiilen tuontimaista tärkeimpiä ovat Puola, Venäjä, USA ja Iso-Britannia. Lue lisää Maakaasu Maakaasu on fossiilisista polttoaineista ympäristöä säästävin. Sen käytöstä ei aiheudu rikkipäästöjä. Kuitenkin myös maakaasua poltettaessa syntyy hiilidioksidia lähes puolet siitä, mitä hiiltä poltettaessa. Maakaasua on helppo käyttää ja sen esiintymät ovat runsaat. Suuria maakaasuvaroja on Venäjän lisäksi muun muassa USA:ssa, Norjassa ja Barentsin merellä. Maakaasuverkko on keskittynyt Etelä-Suomeen. Maakaasuvoimalaitokset ovat yleensä sähköä ja lämpöä tuottavia lämmitysvoimalaitoksia, joilla saavutetaan korkea hyötysuhde. Maakaasun tuonti Venäjältä alkoi vuonna 1974. Mertaniemi Lappeenrannassa oli Suomen ensimmäinen maakaasua käyttävä voimalaitos. Maakaasun käyttö voimalaitoksissa yleistyi 1980-luvun lopulla. Pääkaupunkiseudun suuret voimalaitokset, Suomenoja ja Martinlaakso, siirtyivät maakaasuun vuonna 1994. Öljy Öljy on edelleen tärkeä energianlähde.
Öljystä voidaan valmistaa erilaisia polttoaineita kuten petrolia, bensiiniä, dieselöljyä sekä raskasta ja kevyttä polttoöljyä. Öljyä käytetään vara- ja tukipolttoaineena useissa sähköä tuottavissa voimalaitoksissa. Lue lisää
- Lumene tuotteet
- Turve fossiilinen polttoaine
- Fossiiliset polttoaineet | Käsitteet | Tilastokeskus
- Adidas säämiskä verkkarit
- Karjaan LVI-Tori Oy, KARJAA | Luettelomedia, Soome
- Fossiiliset polttoaineet | Opetushallitus
- Turve – Energiamaailma
- Hakutulokset - Haltilanniitty
- Graafinen suunnittelu | Opinnot | Taiteiden tiedekunta | Lapin yliopisto
- Ihmisen herpes simplex -viruksen 6 aiheuttama infektio: syyt, oireet, diagnoosi, hoito | Osaaminen terveydenhuollosta iLivessä
- Myydään yamaha tyros 9
- Lennot helsingistä ateenaan
