Sote Uudistus Maakunnat

Asiakkaan kannalta tärkeintä on, että eri toimijoiden työnjako on selvä ja tiedonkulku toimii. Monilla sosiaali- ja terveysjärjestöjen edustamilla ihmisryhmillä on monialainen palveluntarve. Pitää tunnistaa yhdyspintojen riskit, eli toiminnallisten aukkojen ja päällekkäisyyksien syntyminen sekä osaoptimointi. Esimerkkejä yhdyspintapalveluista ovat lasten, nuorten ja perheiden palvelut, työllisyyden hoitoon liittyvät palvelut, kotouttamispalvelut sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvät palvelut. Yhdyspinnalle asettuvia toimintoja ovat myös esimerkiksi ohjaamotoiminnan koordinaatio sekä osallisuus- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaatio. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Sote-uudistuksen jälkeen kuntiin jää edelleen vastuu monista lasten ja nuorten kannalta tärkeistä palveluista. Tällaisia ovat esimerkiksi varhaiskasvatus ja perusopetus, vapaa-ajan palvelut sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelut. Näillä palveluilla on merkittävä yhdyspinta monen maakunnan järjestämisvastuulle siirtyvän palvelun kanssa – esimerkiksi neuvolatoiminnan, lastensuojelun ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kanssa.

Sote uudistus maakunnat

Ei valinnanvapautta Kunnille siirtyy nykyhallituksen mallissa vähemmän tehtäviä kuin edellisen hallituksen mallissa. Nykymallista puuttuu myös edelliseen malliin kuulunut sote-palvelujen asiakkaan valinnanvapaus. Ostopalvelujen toteutukseen esitetään merkittäviä säännöksiä, jotka tulevat Salon mukaan muuttamaan nykyisiä käytäntöjä ostopalvelujen toteutuksessa. Palvelujen järjestämisestä vastaavat 21 sote-maakuntaa ja Helsinki. Maakuntien määrä kasvoi 18:sta Uudenmaan erillisratkaisun takia. Sote-maakuntien rahoitus perustuu suurelta soin valtion rahoitukseen sekä asiakas- ja käyttömaksuihin. Ensi vaiheessa maakunnilla ei olisi verotusoikeutta. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd. ) mukaan maakuntien rahoituksessa ei myöskään tavoitella 3 miljardin euron säästöjä kuten edellisen hallituksen kaavailuissa. Nykyhallituksen sote-uudistuksen päälinjat sovittiin jo vuosi sitten hallitusneuvotteluissa.

Vaikka Kainuun sote-soppa on venynyt lähes vuoden kestäväksi, kuntatutkijan mielestä on hyvä, ettei siinä ole hätiköity. aluehallinto 8. 7. Maakunnassa alle puolet väestöstä pystyy nyt hyödyntämään kiinteään laajakaistayhteyttä. laajakaista 6. Kymsoten hallitus käsittelee yt-neuvottelujen tulosta ensi viikolla. kuntayhtymät 2. Hallituksen esitys sote-uudistuksesta lähti lausuntokierokselle pari viikkoa sitten. sote-uudistus 1. Maakuntaraja Etelä-Savon ja Pohjois-Savon välillä siirtyy, jos sote-kiistaan ei löydy ratkaisua. sosiaali- ja terveyspalvelut 30. 6. Pohjalaismaakunnat saivat miljoonia uudistaakseen sote-palveluja käytännön tasolla. sote-uudistus 30. Nyt saadun rahoituksen turvin on tarkoitus parantaa muun muassa hoitoon pääsyä. Keski-Suomi 30. Itä-Savon sairaanhoitopiirin Sosterin saamat valtionavustukset ovat Suomen pienimpiä. Valtion tuet 30. Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman pyörähtää nyt käyntiin. Sen pitää vastata ainakin neljään kiperään ongelmaan. Yhtymän mukaan kyseessä ei ole kokonaisulkoistus, vaikka Mehiläinen omistaisi yhteisyrityksestä 51 prosenttia.

Uudenmaan sote- ja maakuntauudistuksen loppuraportointi - Uudenmaan liitto

Samalla se poistaa kunnilta vanhusten sote-palvelujen kasvavan taakan. Uudellamaalla paljon palveluja tarvitseva, yli 79-vuotiaista koostuva väestö 2, 4-kertaistuu 2018–2040 (kuviot 3 ja 4). Kuviossa 3 Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan käyrät menevät niin päällekkäin, ettei niitä erota toisistaan. Kuviot 2 ja 3 PDF-muodossa Valinnanvapaus nyt ja jatkossa Valinnanvapaus alkoi 2014. Jokainen voi nyt mennä yhtiömuotoisen toimijan vastaanotolle ja saada sieltä lähetteen esimerkiksi polvileikkaukseen kyseiselle toimijalle. Jonoa ei ole tai se on lyhyt, palvelu on hyvää ja asiakas maksaa vain noin 40 euron poliklinikkamaksun. Iso lasku menee asiakkaan kunnalle. Jo 2015 Suomessa tehtiin sekä lonkka- että polvileikkauksia asukasta kohti enemmän kuin yhdessäkään muussa Pohjoismaassa. Viime vuonna näiden leikkausten määrä kasvoi ilmeisesti taas huomattavasti. Sote-uudistus tervehdyttää valinnanvapautta, kun palvelun tarpeen arvioi sen maksaja eli maakunta. Maakunta ohjaa korvaus- ja asiakasmaksujärjestelmillä sote-tuottajien toimintaa.

Työterveyshuoltoa uusia maakunta ei sentään sotke. Sen saa tuottaa myös yksityinen sektori. Minne jäi palveluiden parantaminen? Hallituksen esityksessä maakuntien rahoituksesta vastaa valtio. Samaan aikaan kuntien kunnallisverontuotosta noin 13 prosenttia siirretään sote-maakunnille. Budjettikatto, mikä oli edellisessä uudistuksessa, on hylätty ja näin ollen mikään ei rajoita kustannusten kasvua eivätkä ne tule pysymään edes nykyisellään. Yksityisen sektorin palvelutuotannon hyödyntäminen on ollut kuntayhtymille ja kunnille kannattavaa, palveluiden saatavuus kuntalaisille on parantunut ja usein omaa tuotantoa halvemmalla. Tämä uudistus vaikuttaa enemmän hallinnon uudistamiselta kuin palveluiden parantamisesta. Sanotaan edellisestä uudistusyrityksestä mitä tahansa, siinä kuitenkin keskiössä oli palvelut, asiakas ja kustannusten hillintä. Nyt kauhistuttaa näiden kärkien häviäminen kokonaan. Kaupunginvaltuutettu (kok) Riihimäki Lue myös: Uusi sote voi kaataa jo tehdyt ulkoistussopimukset (11.

Kahdeksan tutkittua johtopäätöstä maakunta- ja sote-uudistuksesta | Kuntaliitto.fi

Sote-uudistus toteutetaan 18 perustettavan maakunnan pohjalle niin, että päävastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannosta on julkisella sektorilla. Kaikki puolueet osallistuvat neuvotteluihin "verotuksen ja monikanavarahoitusmallin" selvittämiseen, sanoo medialle hallitusneuvottelujen vetäjä, sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne. "Me olemme nyt tästä soten hallintomallista saatu ratkaisu. Se on itsehallintoalue, jota kutsutaan maakunnaksi", kertoo Rinne. Suuret kaupungit ovat Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) etunenässä kritisoineet sote-palveluiden siirtämistä pois kaupungeilta ja kunnilta uusille maakunnille. Rinteen mukaan uusi hallitus aikoo vielä tämän vuoden aikana selvittää, voisivatko kunnat ja kaupungit toimia sote-palveluiden tuottajina uudessa sote-mallissa. "Myöskin se on sovittu, että tämän vuoden loppuun mennessä selvitetään pääkaupunkiseudun erilliskysymys", Rinne sanoo. Sote-ratkaisun rahoitusratkaisusta käynnistetään myös parlamentaarinen valmistelu kaikkien puolueiden kesken.

Se perustuu tammikuussa 2018 tehtyyn kuntien talousarviokyselyyn. Kuntakohtainen painelaskelma päivitetään huhti-toukokuussa 2018. Tällöin on saatavilla tarkempaa tietoa muun muassa valtionosuuksista ja verotuloista. Kuntien ja maakuntien työnjako Moni on ilmeisen huolissaan, että maakunnat laajentavat tehtäviään tulevaisuudessa kuntien kustannuksella. Maakunnilla ei kuitenkaan ole yleistä toimivaltaa tai verotusoikeutta, ja niillä on tiukka budjettirajoite. Harvoissa OECD-maissa terveyspalvelut ovat kuntien vastuulla. Harvoin ne ovat valtionkaan vastuulla. Uudistus auttaa kuntia keskittymään tehtäviin, jotka niille parhaiten sopivat. Suurimpien kaupunkien kasvu- ja työllisyyskehitys ei ole 2000-luvulla ollut yhtä hyvää kuin muissa Pohjoismaissa. Kaupungit ovatkin uudistaneet strategioitaan, ja viime aikojen vahva työllisyyden nousu on koskenut myös kaupunkeja. Maakunta- ja sote-uudistus mahdollistaa kuntien keskittymisen tehtäviin, joihin muun muassa kaupungit muissa maissa yleensä keskittyvät.

Maakunta- ja sote-uudistus ja kunnat - - Valtioneuvosto

Valinnanvapauden toteuttamisessa suositeltiin edettävän vaiheittain ja pilottikokeiluilla. (Liite 5) Useita hallintomalleja hylätty Edellisellä hallituskaudella eduskunnalle valmisteltiin muun muassa hallituksen esitys, jossa sosiaali- ja terveydenhuolto olisi järjestetty 5 kuntayhtymän ja 19 tuottajakuntayhtymän pohjalle. Tuolloin vuonna 2014 perustuslakivaliokunta totesi, että ehdotettuun kuntayhtymämalliin liittyi merkittäviä ongelmia demokratian ja kansanvaltaisuuden näkökulmasta. Lisäksi kuntayhtymämalli olisi yhdessä muiden samalla vaalikaudella kuntatalouteen kohdistuneiden vaikutusten johdosta aiheuttanut monille kunnille kohtuuttoman suuria taloudellisia riskejä. (Liite 7) Valinnanvapaus kaikille väestöryhmille Hallituksen esittämässä valinnanvapausmallissa maakuntien asukkaat voisivat nykyistä laajemmin itse valita sosiaali- tai terveyspalvelun tarjoajan. Näin asukkaat pääsisivät nopeammin sosiaali- ja terveyskeskukseen ja muihin palveluihin ja jonot vähenisivät. Palvelut koottaisiin asiakkaan ympärille, organisaatiosta riippumatta Uudistus laajentaisi merkittävästi valinnanvapautta sosiaalihuollossa.

Linjaus tehdään lausuntokierroksen jälkeen. Järjestämisvastuu Sote-maakunnilla olisi vastuu lakisääteisistä tehtävistä, palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta sekä palvelujen tarpeen, määrän ja laadun määrittämisestä ja tuottamistavoista. Ne vastaisivat viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä (julkisen vallan käyttö) sekä palvelujen tuottamisen valvonnasta. Lisäksi sote-maakunnille kuuluu vastuu palvelujen lisäksi mm. ennaltaehkäisevästä sosiaali- ja terveydenhuollosta, koulutus- ja tutkimustoiminnasta, poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin varautumisesta, huoltovarmuudesta ja tartuntatautien torjuntaan liittyvistä tehtävistä. Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut järjestettäisiin tulevissa maakunnissa, mutta toteutettaisiin lähipalveluina kuten nykyäänkin. Pelastustoimen järjestäminen Pelastustoimen järjestämisestä vastaisivat 21 sote-maakuntaa ja Helsingin kaupunki. Koska sote-maakunnat vastaisivat sekä sosiaali- ja terveystoimen että pelastustoimen järjestämisestä alueellaan, voisivat pelastuslaitokset jatkossakin hoitaa pelastustoimen tehtävien ohella myös ensihoito- ja ensivastetehtäviä.

Uusi rakenne - Soteuudistus -

4. Johtamisen merkitys korostuu arjessa ja uudistuksissa Johtaminen on uusien haasteiden edessä. Selkeätä johtajuutta tarvitaan paitsi arjen työssä, myös uudistusten toteuttamisessa niin kansallisella tasolla, maakunnissa kuin kunnissakin. Muutoksen johtaminen tulee ratkaisemaan, kuinka hyvin uudistusten tuoma kehittämispotentiaali saadaan käyttöön. Välitilan johtaminen kunnissa Henkilöstöjohtamisen tila ja tulevaisuus kunnissa Hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kuntien poliittiset johtamis- ja päätöksentekojärjestelmät muutoksessa 5. Demokratiavaje ei häviä, se muuttaa muotoaan Kuntaliitoksilla sekä maakunta- ja sote-uudistuksen avulla (ml. suorat maakuntavaalit) katsotaan kansanvaltaisuuden vahvistuvan ja hallintohimmelien vähenevän. Suuremmat yksiköt kasvattavat kuitenkin etäisyyttä kansalaisista päätöksentekijöihin. Suuremmat yksiköt, esimerkiksi kuntien laajenevat ja moninaistuvat konsernirakenteet, lisäävät sisäistä hierarkiaa ja byrokratiaa ja siirtävät demokratiavajetta kunnan tai alueen sisäiseksi, osin näkymättömäksi demokratiavajeeksi.

  • Maakuntauudistus ja yhdyspintapalvelut - SOSTE
  • Uusi rakenne - Soteuudistus -
  • Hanko cafe aukioloajat
September 5, 2021