Suur Merijoen Kartano
Jäinkin miettimään, millaista oli asua "kokonaistaideteoksessa", miten se soveltui perhe-elämän tarpeisiin? Kartanon pohjapiirroskin, joka oli esillä museonäyttelyssä, kertoo vilkkaasta seuraelämästä. Vieraille oli varattu useita huoneita. Moderniudestaan huolimatta vieraiden käytössä ei kuitenkaan ollut pesutiloja, vain vesiklosetti, samoin kuin palkollisille. Missä nämä peseytyivät? Entäpä miten kivirakennus soveltui talviasumiseen? Miten sitä lämmitettiin? Kuva: uusiotuotantoa mainosjulisteesta Entäpä Neuschellerin liiketoimet? Liike-elämää tutkineena kiinnitin huomioni näyttelytekstissä mainittuun, vuonna 1860 perustettuun Russian American India Rubber Companyyn. Yritys oli omana aikaan maailman suurin kumialan yritys ja sillä oli monopoli koko Venäjän vähittäiskauppaan edustamissaan tuotteissa, joihin kuuluivat muun muassa kumikalossit. Maximillianin isän Leopold Neuschellerin omistama ja hänen kuoltuaan Maximilianin ja hänen vaimonsa serkun, rotterdamilaissyntyisen Hendrik van Gilse van der Palsin omistama kauppahuone fuusioitui 1909 kumitehtaan kanssa.
Tuomarinkylän kartano
Arkkitehtien lisäksi työhön osallistui laaja osaajien joukko käsityöläisiä, taidemaalareita ja kuvanveistäjiä, kuten Eric O. W. Ehrström, Väinö Blomstedt ja Gabriel Engberg. Neuvostoliiton puolelle jatkosodan jälkeen vuonna 1944 jäänyt rakennus on tuhoutunut, mutta osa irtaimistosta ehdittiin pelastaa Suomeen ennen talvisodan päättymistä. Museo Milavidan tuottamassa näyttelyssä esitellään kartanosta pelastettuja huonekaluja, sisustusesineitä, veistoksia ja valokuvia. Arkkitehtuurimuseon osiossa pääosaan nousevat museon kokoelmissa olevat Gesellius, Lindgren, Saarinen -arkkitehtitoimiston akvarellityöt. Arkkitehtuurimuseossa näyttelyn pääpaino on piirustuksissa. Museo Milavidan näyttelyn ovat kuratoineet Ilona Koivisto ja Mari Lind. Arkkitehtuurimuseon osion kuraattorina on toiminut amanuenssi Anna Autio.
Suur-merijoen kartano
- Kyyhkylän kartano
- Suur merijoen kartano spa 4
- Dmaa kokemuksia
- Suur merijoen kartano in tamil
- Erkki kurenniemi
- Suur-Merijoen kartano – Wikipedia
- Suur merijoen kartano jugendin helmi
- Kiven poisto luumusta
- Miten saada tytön huomio
- Tommi karjalainen hélène
- Suur merijoen kartano in the middle
- Suur merijoen kartano in spain
Neuschellerit myivät kartanon 1926 Suomen valtiolle ja se otettiin armeijan käyttöön jolloin päärakennuksesta tuli upseerikasino. Kartanon lähelle rakennettiin Suur-Merijoen lentokenttä jonne saapui Aeron ensimmäinen kotimaan reittilento Dragon Rapidella (OH-BLA) Helsingistä Viipuriin 1. toukokuuta 1937. Liikennettä jatkettiin kesäkausina aina elokuun loppuun 1939 saakka ja reittiä jatkettiin vielä Imatralle. Sotavuosina Suur-Merijoen kenttä palveli sotilaslentokenttänä. Kartanon päärakennus Metsälinna vaurioitui toisen maailmansodan aikana ja nykyisin se on täysin raunioitunut. Sodan jälkeen lentokentän paikalle rakennettiin laaja kasarmialue joka nykyisin on hylätty. Joitakin kartanon ulkorakennuksia, kartanon puukuja sekä navetan kivijalka on säilynyt pystyssä. Kartanon mailla sijaitsee suuri neuvostoaikana rakennettu kerrostaloalue. Lähteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Maarit Jaakkola: Aikansa julkisin koti: Suur-Merijoen kartano oli pietarilaisperheen lomanviettopaikka ja suomalaisarkkitehtien taidonnäyte.