Alvar Aalto Valaisin
Tutustu Alvar Aallon kohteisiin ja matkaehdotuksiin Kierrä päivä tai useampi mestariarkkitehdin kohteissa! Rakennustaiteessa tulee aina olla keino, jolla syntyy rakennuksen elimellinen yhteys luontoon" Alvar Aalto Matkaa arkkitehtimestarin jäljillä Suomessa ja muualla Euroopassa Alvar Aalto -kiertomatkat Nuorisoseurantalo Alajärvellä Sairaalatie 9, 62900 Alajärvi Vuokrattavissa yksityistilaisuuksiin • Sisä/ulkokohde • Ympäri vuoden Hinta tiedusteltaessa Kinkamon Aalto Varkaudessa Kinkamontie 114, 78310 Varkaus Opastettu kierros • Ympäri vuoden tilauksesta Lappia-talo Rovaniemellä Jorma Eton tie 8 A, 96100 Rovaniemi Ulkokohde • Vapaasti nähtävissä ulkopuolelta sekä tapahtumien yhteydessä
Alvar aalto valaisin video
— 1 Juhlasalin valaisin Jyväskylän työväentalossa. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -museo. — 2 alaisimia koristavat tyylitellyt liljankukat ja lehdet, kampasimpukat sekä kierukkanauhat. Luonnos: Alvar Aalto -museo. Jyväskylän Työväentalon juhlasalin valaisin. Luonnos: Alvar Aalto -museo — 3 Valaisinluonnostelua. Luonnos: Alvar Aalto -museo. — 4 Jyväskylän työväentalon sisätilojen värit valittiin pohjoismaisen klassismin paletista: syvää punaista, sinistä, mustaa, kultaa ja hopeaa. Luonnos: Alvar Aalto -museo. — 5 Teatterisali 1920-luvulla. Kuva: Alvar Aalto -museo. — 6 Alkuperäiset valaisimet ovat edelleen paikoillaan kunnostettuina. Kuva: Topcu Borahan, Alvar Aalto -museo. — 7 Juhlasalin valaisin Jyväskylän työväentalon teatterisalissa. Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto -museo.
Aallon tuotannon huipentaneen kulttuurirakennuksen julkisivuverhous on Carraran marmoria. Kylmään ja saasteiseen kaupunki-ilmastoon huonosti sopiva marmori on herättänyt paljon huomiota, hyvässä ja pahassa. Finlandia-talon julkisivumateriaalilla Aalto viittasi tietoisesti antiikin Kreikkaan ja Roomaan ja liitti suomalaiset symbolisesti länsimaisen kulttuurin syntysijoille. Alvar Aallon arkkitehtuuria on luonnehdittu milloin suomalaiseksi milloin kansainväliseksi. Hänen mittavan tuotantonsa voi nähdä heijastavan vaikutteita sekä kotimaisesta luonnosta ja perinteestä että samalla arkkitehtuurin pitkästä historiasta. Luova lahjakkuus loi näistä oman persoonallisen synteesinsä. Alvar Aallon piirustukset omistaa Alvar Aalto Säätiö.
Aalto oli yhdessä maamme muiden merkittävien arkkitehtien kanssa ratkaisemassa sotien aiheuttamia jälleenrakennusongelmia. Standardisointi oli keino varmistaa niukoilla varoilla tapahtuvan rakentamisen korkeaa laatua. Tässäkään Aalto ei tyytynyt sääntöihin: hän katsoi, että standardisoinnin tulee olla joustavaa ja lähteä ihmisen tarpeista. Samalla hän viittasi luonnon variointikykyyn monimuotoisuuden luojana. 1940-luvun lopulla Aalto koki henkilökohtaisen menetyksen Aino Aallon kuoltua vaikeaan sairauteen. Muutaman vuoden kuluttua, 1952, Aalto solmi uuden avioliiton työtoverinsa arkkitehti Elissa (Elsa Kaisa) Mäkiniemen kanssa (1922-94). Elissa Aalto johti Aallon kuoleman jälkeen Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co:ta vuoteen 1994. 50-vuotiaan Aallon voi sanoa saavuttaneen kypsyyden myös suunnittelijana. Kokenut arkkitehti loi oman synteesinomaisen näkemyksensä juuri silloin, kun osa maamme johtavista arkkitehdeista alkoi sotien jälkeen palata tiukan modernistisiin ihanteisiin. Uusi huippukausi ajoittui 1950-luvulle, jolloin syntyivät Aallon persoonallisimmat työt.
03. 02. 1898, Kuortane - 11. 05. 1976, Helsinki Hugo Alvar Henrik Aalto kirjoitti ylioppilaaksi 1916 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1921. Aalto perusti arkkitehtitoimiston Jyväskylään vuonna 1923. Seuraavana vuonna hän solmi avioliiton arkkitehti Aino Marsion (1894-1949) kanssa, joka oli miehensä työtoveri kuolemaansa asti. Aallon toimisto muutti 1927 Turkuun ja vuonna 1933 Helsinkiin. Alvar Aalto toimi Suomen arkkitehtiliiton puheenjohtajana 1943-58. Suomen akatemian jäsen hän oli vuodesta 1955 ja akatemian esimies 1963-68. Hän toimi vierailevana professorina Massachusettsin teknillisessä korkeakoulussa MIT:ssa Yhdysvalloissa 1946-48. Hän sai huomattavan määrän kunnianosoituksia ja palkintoja eri puolilta maailmaa. Aalto teki elämänsä aikana lukuisia matkoja Eurooppaan ja sen ulkopuolelle. Rakkain matkakohde oli kuitenkin Italia. Pitkän uransa aikana Aalto teki valtavan elämäntyön, johon sisältyi eri tyyppisiä rakennuksia kesähuviloista hienostuneisiin yksityistaloihin, asuntoalueista teollisuusyhdyskuntiin, kulttuurirakennuksiin ja kaupunkikeskustoihin yhdyskuntien kaavoitusta unohtamatta.
Hallitsevaksi materiaaliksi nousi punatiili, johon liittyi honka ja kupari. Säynätsalon kunnantalo, Muuratsalon koetalo ja Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun rakennukset Jyväskylän seudulla, Lakeuden Risti Seinäjoella ja Kolmen Ristin Kirkko Imatran Vuoksenniskalla, Rautatalo, Kulttuuritalo ja Kansaneläkelaitos Helsingissä ovat kaikki omintakeisen luovuuden esimerkkejä. Otaniemeen 1960-luvulta lähtien nousseet Teknillisen korkeakoulun rakennukset ovat punatiiltä mutta muodoiltaan edellä mainittuja pelkisteisempiä. 1960- ja 70-luvulla Aallon tuotantoa alkoi myös hallita edellistä vuosikymmentä vaaleampi väriskaala. Valkeaksi käsitellyt rappauspinnat, vaalea kalkkihiekkatiili sekä Aallon 50-luvulla kehittämän keraamisen sauvan käyttö julkisivuissa ja sisätiloissa toivat rakennuksille uutta ilmettä. Tämä näkyy mm. Seinäjoelle ja Rovaniemelle toteutetuissa hallinto- ja kulttuurikeskuksissa. Useita suunnitteluvaiheita käsittänyt Helsingin keskustasuunnitelma jäi paperille lukuun ottamatta siihen oleellisesti kuulunutta Finlandia-taloa, joka valmistui kahdessa vaiheessa 1971 ja 1975.
Aalto-yliopisto luovutti viikonloppuna myyntiin Alvar Aallon suunnittelemia esineitä. Viikonloppuna huutokauppatalo Annmari ' sissa kävi kuhina, kun Aalto - yliopisto laittoi myyntiin Alvar Aallon suunnittelemia esineitä. Yliopisto sai mukavan potin esimerkiksi neljästä Aallon klassikkovalaisimesta. Kyseessä on A110 valaisin eli "käsikranaatti" - riippuvalaisin, joista on innostuttu etenkin skandinaavista sisustusta suosivissa kodeissa. Käsikranaatti-valaisimia suositaan esimerkiksi keittiöissä. Niitä asennetaan keittiösaarekkeen yläpuolelle useamman valaisimen kokonaisuudeksi. Alvar Aalto suunnitteli valaisimen vuonna 1952 Suomalaisten teknikkojen seuran Insinööritaloon. Annmari's Huudetut valaisimet ovat kooltaan poikkeuksellisia: ne ovat kaupoista löytyviä A110 - valaisimia suurempia. Annmari'silla muun muassa arvioinneista vastaava Ilkka Takala kertoo, että nämä neljä valaisinta myytiin 10 500 eurolla. Ne myytiin pareittain: toinen pari maksoi 5500 euroa ja toinen 5000 euroa. Yhdelle valaisimelle jäi siis hintaa vähintään 2500 euroa.
- Oulu uni
- Säilytyslaatikko FREILEV 35x44x25cm | JYSK
- Alvar aalto valaisin suite
- Atv vanteet 4x110
- Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma
- Alvar aalto valaisin theater
- Alvar aalto valaisin o
- Helsinki nizza lennot 2018
Huutoprovision kanssa valaisimien yhteishinta kohosi 13 650 euroon. Tuoleilla vähemmän kysyntää Valaisimien lisäksi ostajia kiinnostivat Aallon suunnittelemat yliopiston johdon jalopuusenkit ja kolmipesäiset kattovalaisimet. Kaksi jalopuusenkkiä myytiin 12 000 eurolla, mikä tarkoittaa huutoprovision kanssa 15 600 euron hintalappua. Molempien senkkien kappalehinta ilman huutoprovisiota oli 6000 euroa. Annmari's Kaksi kolmipesäistä kattovalaisinta myytiin 13 000 eurolla, eli huutoprovision kanssa hintaa kertyi 16 900 euroa. – Huutokauppa lähti käyntiin reippaasti, ja kalliimmat sisäkohteet kävivät hyvin kaupaksi. Halvempiin kohteisiin, kuten tuoleihin, oli selkeästi vähemmän kysyntää tällä kertaa, Takala kertoo. Valaisimen kappalehinnaksi jäi ilman huutoprovisiota 6500 euroa. Annmari's Aalto - yliopisto on kertonut tiedotteessa, että huutokaupan tuotot kohdistetaan Alvar Aallon arkkitehtuurin ja designin entisöintiin yliopistolla. Huutokaupatut esineet olivat käyttämättömiä tai käytöstä poistettuja kalusteita ja valaisimia.
Messujen myötä funktionalismin aatteet ja estetiikka rantautuivat konkreettisesti Suomeen. Turun Sanomien toimitalo (1930) sekä Paimion parantola (1933) yhdessä Viipuriin 1935 valmistuneen kirjaston kanssa olivat tärkeitä merkkipaaluja modernismin viitoittamalla tiellä. Aalto saavutti funktionalistisilla töillään kasvavaa kansainvälistä mainetta ja muutti perheineen Helsinkiin 1933. Hänen suunnittelukenttänsä laajeni ja monipuolistui, esimerkkinä 1930-luvun loppupuoliskolla Kotkaan rakennettu Sunilan selluloosatehdas asuntoalueineen. Samoihin aikoihin Alvar Aalto suunnitteli merkittäviä yksityistaloja – oman talonsa Helsinkiin (1936) ja Villa Mairean Noormarkkuun (1939). Töissä näkyy hänen halunsa murtaa modernistisen arkkitehtuurin tiukat säännöt ja toteuttaa omaa näkemystään ihmisen, luonnon ja arkkitehtuurin sopusoinnusta. Myös väliaikaisissa näyttelyrakennuksissa kuten Pariisin (1937) ja New Yorkin (1939) maailmannäyttelypaviljongissa Aalto saattoi normaalia arkkitehdintyötä vapaammin tehdä kokeita arkkitehtuurin tärkeillä ilmaisukeinoilla – massoittelulla, tiloilla, valolla ja materiaaleilla.
Aallon merkittäviä rakennuksia on Suomen lisäksi muualla Euroopassa sekä Yhdysvalloissa. Hänen panoksensa moderniin huonekalu-, valaisin- ja sisustussuunnitteluun oli sekin merkittävä ja kanavoitui vuonna 1935 perustetun Artekin kautta. Aallon koko ura heijastaa arkkitehdin pyrkimyksiä ratkaista uusi tehtävä aina ennakkoluulottomasti uutta luovalla tavalla. Mielenkiintoisia haasteita hän sai arkkitehtuurikilpailuista, joihin hän toimistoineen osallistui – usein menestyksekkäästi – koko uransa ajan. Alvar Aallon arkkitehdinuran alkutaipaleella vallitseva tyyli-ihanne etenkin Pohjoismaissa oli klassisismi. Aallon merkittävimpiä töitä tältä kaudelta ovat useiden kirkkosuunnitelmien ja kirkonkorjauksien lisäksi Jyväskylän työväenyhdistyksen talo (1924). Maamme suunnittelijoiden etsiessä tietä kohti eurooppalaista modernistista ilmaisua Aalto oli etujoukoissa. Hän oli muuttanut Turkuun, jossa tuoreita virikkeitä oli aiempaa helpommin saatavilla. Vuonna 1929 järjestettyjen Turun Messujen yleissuunnittelu rakennuksineen oli Aallon ja arkkitehti Erik Bryggmanin yhteistyötä.