Katri Saarikivi Janne Saarikivi &Raquo; Aivotutkija Katri Saarikivi: ”Netti Tekee Kiusaajista Tunteettomia Psykopaatteja” | Me Naiset
- Katri saarikivi janne saarikivi the voice
- Katri saarikivi janne saarikivi d
- Katri saarikivi janne saarikivi the movie
- Saarikivi – Wikipedia
Vastaavaa ei ole tehty missään aiemmin. – Parhaimmillaan Suomesta voisi tulla tunneteknologian keskus, Katri innostuu. – Miten herkullinen ajatus se olisi. Suomalaisiin liitetty meemi tunteettomasta Räikkös-Icemanista kääntyisi päälaelleen. Kun insinööritaidoistaan kuulussa maassa kaivataan tunnetietoa, mitä tehdään: no, mitataan sitä ja jaetaan digitaalisessa muodossa nettiin! "Kanban-taulu on pelastukseni. Taulusta näkee yhdellä silmäyksellä, mitä pitää tehdä tänään ja mitä on tulossa. Netin järjestelmät eivät ole läheskään yhtä hyviä", Katri Saarikivi kertoo. Apurahalla vai virassa? "Projektissa. Olisi hienoa, jos työpaikka tarjoaisi pysyvyyttä, mutta se ei vaikuta realistiselta. Me tutkijat olemme tottuneet hakemaan rahoitusta työllemme. Nykyinen kaksivuotinen projektiraha on pisin urallani tähän asti. Seuraava rahoitushakemus on jo työn alla. Jos se ei mene läpi, en ole enää töissä yliopistolla. Tämä on niin yksinkertaista. " Ensimmäinen duunini "Opiskeluaikana ja valmistumisen jälkeen olin töissä konsulttifirmassa, jossa tehtiin soveltuvuusarvioita ja koulutusta.
Katri saarikivi janne saarikivi the voice
Katri saarikivi janne saarikivi d
Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professorilla Janne Saarikivellä on valtava tietämys kielistä ja tuon tietomäärän hän lataa kirjaansa innokkaasti ja mukaansatempaavasti. Kirja vie mennessään ja lukija alkaa pohtia omaa sanailuaan, sanankäyttöään ja mieleen hiipii myös kysymys, onko suomen kieltä koskaan mahdollista kääntää riittävän vivahteikkaasti. Koko kirjan läpikulkeva juoni on pohtia suomen kielen erilaisuutta toisiin kieliin verrattuna, tai itse asiassa kaikkien kielien erilaisuutta, kun niitä verrataan toisiin kieliin. Miksi meillä sanotaan näin mutta muualla noin? Kun harmittaa, niin ketä harmittaa Miksi meillä on esimerkiksi niin sanottuja impersonaalisia sanoja runsaasti, siis sellaisia kuin sataa tai harmittaa. Jos harmittaa, ketä harmittaa? Suomeksi sanotaan, että "tullaan, tullaan" mutta ei kerrota, kuka tai ketkä tulevat. Ehkä haluamme pitää tekijät salaisuuksina ja antaa kuulijan itse pohtia, kenestä puhutaan. Saarikivi sanoo, että muissakin kielissä on samantyyppisiä ilmauksia mutta suomen kielessä näiden ilmauksien runsaus saattaa kertoa, että suomen kielessä suoria väitteitä halutaan mahdollisesti välttää.
Katri saarikivi janne saarikivi the movie
Saarikivi – Wikipedia
- Jussi halla aho eduskuntavaalit 2019 dates
- Moda lehti
- Katri saarikivi janne saarikivi the bible
- Katri saarikivi janne saarikivi girl
- Jäsenliikepalvelut | American Express -jäsenliikkeet
- Ilkka pohjalainen digilehti
Suomalaiset seisovat oven takana mutta englannissa seistään ovella. Entäpä mistä sanat tulevat? Suomessa neuvotellaan eli jaetaan neuvoja mutta venäjän tai viron kielessä puhutaan läpi, kun tarkoitetaan neuvottelua. Aiheuttavatko nämä erilaiset mutta kuitenkin samaa toimintaa tarkoittavat sanat ihmisten mielessä erilaisia mielikuvia? Saattavat aiheuttaa. Suomen kielellä menee aika hyvin Mutta on suomen kieli toki yhdessä mielessä erityinen kieli: se on puhujamäärän vähäisyydestä huolimatta eräänlainen maailmankieli ainakin jos katsoo vaikkapa sitä, kuinka paljon wikipediassa on suomenkielisiä sivuja tai jos laskee, kuinka paljon Suomessa julkaistaan kirjoja. Wikipediasivujen määrässä olemme maailman kielien joukossa sijalla 22. Painettujen kirjojen määrässä Suomi on maailmalla sijalla 27. Suomi on myös täysverinen opetuksen, kulttuurielämän ja yhteiskunnan kieli vaikka Saarikivi sureekin sitä, että esimerkiksi väitöskirjat alkavat olla lähes yksinomaan englanniksi. Pillun puute ärsytti Kirjassa on mielenkiintoista pohdintaa myös suomen kielen synnystä, nationalismista ja historiasta.
Toisaalta, eipä nykyiset alle 30-vuotiaat suomea äidinkielenäänkään puhuvat sitä vättämättä ymmärrä. Entäpä suomen kielen objektin sijamerkintä. Syökö mies omenaa (partitiiviobjekti) vai omenan (akkusatiiviobjekti). Tämä on Saarikiven mukaan hyvin vaikea opetettava asia ulkomaalaiselle. Kielet ovat erilaisia, ei parempia tai huonompia Mutta älkää ymmärtäkö väärin. Saarikivi ei väitä, että suomen kieli on jotenkin erityinen kielioppinsa takia. Se on vain erilainen kuten kaikki muutkin kielet ovat erityisiä omalla tavallaan. Itselleni tulee mieleen vaikkapa espanjan subjunktiivi, jota ei ole suomen kielessä mutta espanjaa puhuville se on tuiki tarpeellinen muun muassa epävarmaa toimintaa kuvaava aikamuoto. Meillä katsotaan vasemmalle ja oikealle mutta monissa kielissä katsotaan eri ilmansuuntiin. Meillä hattu on kummallisesti päässä eli pään sisällä mutta monissa kielissä pään päällä. Meillä lamppu riippuu katosta mutta monissa muissa kielissä lamppu saattaa riippua katossa, katon kyljessä tai alla tai vierellä.